adaptogeenit.com

Elontieto, eli suomalainen ajurveda on modernia kansanviisautta, muinaista terveysoppia ja elämänfilosofiaa. Käytännössä yksi Elontiedon päätavoitteista on luoda yhtenäinen teoriapohja modernille suomalaiselle perinnelääkintäjärjestelmälle.

Elontiedossa tulkitaan Kalevalaista perinnettä ajurveedisen (ayurveda, elämän tiede) maailmankuvan mukaisesti. Elontieto hyödyntää parhaansa mukaan myös modernia tiedettä, joitakin Carl Jungin näkemyksiä, sekä saa inspiraatiota muistakin maailman viisausperinteistä, luodakseen kokonaisen ja modernin Kalevalaisen maailmankuvan.

Uskon ja koen, että kaikkia alkuperäisiä kansoja yhdistävät monet yhteiset näkemykset mm. syklisyydestä, yhdestä eheästä kokonaisuudesta, joka jaetaan joskus neljään vaiheeseen tai elementtiin, kuten vuosi jaetaan kevääseen, kesään, syksyyn ja talveen, tai vuorokausi aamuun, päivään, iltaan ja yöhön.

Sama sykli voidaan nähdä sekä mikro- että makrokosmoksessa ja tämä käsitys on inspiroinut jo tuhansien vuosien ajan ihmisiä luomaan taidetta, filosofiaa, kulttuuria, lääketiedettä, perinnettä ja muita muotoja, jotka aina ottavat oman persoonallisen tai mytologisen ilmiasunsa tullessaan ilmaistuksi eri aikoina, eri kulttuureissa.

Tunnetuista viisausperinteistä juuri intialainen ajurveda on kyetty säilyttämään poikkeuksellisen hyvin ja pidän sitä pätevänä perinteiden yleisavaimena, jonka avulla voimme jäsentää eläväksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi myös oman katkenneen ikivanhan perinteemme.

Miksi tarkalleen ottaen ajurveda pitäisi kääntää suomeksi ja sekoittaa soppaan myös Kalevala?

Ensinnäkin siksi, että se tuntuu merkitykselliseltä. Kun opiskelin ajurvedaa Suomen ayurveda instituutissa opin uuden ja laajennetun terveyskäsityksen, joka on mielestäni yhtenevä myös oman alkuperäisen terveyskäsityksemme kanssa. Terveys ei liity ainoastaan kehon ja mielen sisäpuolella olevaan harmoniaan. Terveys tarkoittaa eheää ja kokonaista. Käytännössä terveyden käsitteeseen sisältyy siis harmoninen suhteemme yksilökohtaiseen ja yhteisölliseen kulttuuriimme, joka liittää meidät välittömään elinympäristöömme, omaan luontoomme, käyttämäämme kieleen, lapsuusmuistoihimme, sukuumme, geneettiseen perimäämme, omaan kansaamme ja henkiseen perinteeseemme.

Elontiedossa katsotaan, että suurin osa kansansairauksistamme ja mielenterveysongelmistamme johtuu siitä että olemme unohtaneet ketä todella olemme, minkä takia elämme epäluonnollisella ja kestämättömällä tavalla. Tämä näkyy mm. elämäntavoissame ja siinä miten kohtelemme luontoa. Kalevalaisessa perinteessä on puhuttu eräänlaisesta sielun osan kadotuksesta, haltiansa kadottamisesta eli haltiattomuudesta. Näin asia nähdään myös ajurvedassa, vaikka ilmaisutapa onkin toinen. Pohjois Amerikan intiaanit puhuivat vastaavasti sielunkadotuksesta. Kansalla on aina myös oma haltia ja suomalaisten kansallishaltia on Väinämöinen.

Suomalaiset sanat resonoivat meissä yleensä enemmän kuin intialaiset. Meillä on omat runonlaulajat ja intialaisilla on omansa. Intiassa on rishi, Suomessa tietäjä. Intiassa on vata pitta ja kapha, suomessa tuuli tuli ja vesi. Intiassa on ojas tejas ja prana, Elontiedossa sisu, kipinä ja hehku. Intiassa on guna, suomessa on väki...

Omassa perinteessämme luonto on tarkoittanut eräänlaista ihmisen syvällistä olemusta. Elontiedossa luonto tarkoittaa täsmällisesti sanoen ihmisen henkis-psykofyysistä ja geneettistä perustaa, jonka ajurveedinen vastaavuus on prakriti, joka myös kääntyy hyvin sanaksi luonto. Perimmäinen tarkoituksemme onkin löytää oma luontomme, tai vielä syvemmin oma sielumme, tulla eheäksi, minimoida erillisyyden tunteemme ja korvata se kuulumisen ja yhteyden kokemuksella.

Tervetuloa tutkimusmatkalle Elontiedon pariin, etsimään juuri sinun omaa täyttä potentiaaliasi!

- Fytonomi, ajurvedakonsultti ja suomalaisen perinteen elvyttäjä, Sami Nuora

Lue lisää ajurvedasta:

- ajurveda -

Ajurveda

Elontieto

Elämä

elo = elämä, elämänmeno

tieto = tie, tuntea/osata tie, tieto, osaaminen, taito, yhtenäinen, järjestelmällinen tietojen kokonaisuus sekä tietojen järjestelmällinen tavoittelu

ayus = elämä

veda = tieto/tiede

Ajurveda pähkinänkuoressa

Āyurveda muodostuu kahdesta sanskritin kielen sanasta ayus = elämä ja veda = tieto/tiede. Ajurveda tarkoittaa siis elämän tai elämisen tiedettä tai tietoa. Ajurvedan mukaan elämän tarkoitus on saavuttaa fyysinen, psyykkinen ja henkinen onnellisuus ja täyttymys. Ajurveda on kokonainen maailmankuva, eli henkis- psyykkis- fyysinen näkökulma, jonka omaksuminen auttaa ihmistä eheytymään ja ottamaan elämässään käytäntöön monia erilaisia parantavia elementtejä.

Ajurveda on yksilöllinen, kokonaisvaltainen terveysfilosofia ja elämäntaito-oppi, sekä joogan sisartieto. Se on alunperin kehitetty muinaisessa Intiassa, mutta sen perusperiaatteet ovat ajattomat ja sopivat hyvin myös nyky-Suomeen. Ajurvedisen ravitsemus- ja lääketiedon keskeisiä käsitteitä on mm. prana, tridosha (vata, pitta ja kapha eli tuuli, tuli ja vesi) jonka länsimainen vastaavuus on oppi ihmisen fysiologiasta. Ajurvedassa puhutaan myös prakritista (suom. luonto), keho/mielityypistä, jonka länsimainen vastaavuus on genotyyppi, eli vanhemmilta saatu geeniperimä. (1) Ajurveda antaa yksilöllisiä suosituksia ruokavaliosta, yrttilääkinnästä, elämäntavoista, ja se sisältää viisaita näkökulmia ihmiselämästä, sekä syvällistä filosofiaa koko elämän tarkoituksesta. Myös Suomessa käytettäviä tavanomaisia ruoka-aineita, reseptejä ja yrttejä voidaan käyttää ajurvedisesti.

  • Tulevaisuuden ruokatrendit 2019- raportin mukaan ruokaintoilijat innostuvat tänä vuonna ajurvedasta, ikivanhasta intialaisesta terveysfilosofiasta. 

  • Ajurveda on osa Intian kansallisperintöä, jota varten on Intiassa oma ministeriö, Ministry of Ayush. (21)

  • WHO:n raportissa vuonna 2011 todetaan, että ajurvedan merkitys olisi tarpeen tunnustaa maailmanlaajuisesti. (20)

Viisi elementtiä

Ajurvedisen terveysfilosofian perusteoriat, kuten viisi elementtiä (tila, tuuli, tuli, vesi ja maa), on hiottu tuhansien vuosien aikana nykymuotoonsa, ja ne ovat myös pysyneet muuttumattomina jo tuhansia vuosia. Ne ovat kuvauksia luonnonvoimista ja niiden vuorovaikutussuhteista. Välimeren alueella antiikin ajan tieteessä osittain vastaava oppi oli puolestaan neljä elementtiä (ilma, tuli, vesi ja maa), joihin pohjautuvat näkemykset vaikuttivat jonkin verran myös Suomessa. Näitä periaatteita on tulkittu hukan eri tavoin monissa eri kulttuureissa eri aikoina. Viiden elementin toiminta voidaan nähdä sekä solujen ja molekyylien tasolla, ihmisen fysiologiassa ja elämänkaaressa, ihmisten elinympäristössä, kuten myös vuodenaikojen ja vuorokauden aikojen vaihtelussa. Ajurvedan viiden elementin vuorovaikutussuhteet ovat osuva kuvaus luonnon toiminnasta, riippumatta siitä missä kulttuurikontekstissa niitä käytetään. Esimerkiksi modernin lääketieteen löytöjä sovelletaan ajurvedan periaatteiden pohjalta, samalla kun ajurvedan lääketietoa ja sairausoppia kehitetään. Toisaalta myös moderni lääketiede tekee jatkuvasti uusia löytöjä, jotka on tunnettu ajurvedassa jo tuhansia vuosia.

Tutkimuksia ajurvedisista hoidoista

Ajurvedisista hoidoista on saatu lupaavaa alustavaa tutkimusnäyttöä mm. fibromyalgian (4), diabeteksen (5), hyperlipidemian (6,7), kilpirauhasen vajaatoiminnan (8), aneminan (9), dyspepsian (10), akuutin hepatiitin (11), acne vulgariksen (12), ylipainon (13), reumatoidi artriitin (15,16,17) sekä burn outin hoidossa (18).

Muun muassa joogan, meditaation, sekä ajurvedassa käytettyjen kurkumajuuren, ashwagandhajuuren ja monien muidenkin yrttien terveysvaikutuksia on jo jonkin verran tutkittu. Ajuredassa keskeisen hoitokeinon Dinacharyan eli vuorokausirytmin ja siihen liittyvien biologisten kellojen merkitys terveydelle on myös länsimaisten tutkijoiden kiinnostuksen kohteena. Vuonna 2017 lääketieteen Nobel annettiin nimenomaa biologisiin rytmeihin liittyvistä tutkimuksista. On arvioitu että ajurveda toisi säästöjä terveydenhoidon kustannuksiin ennaltaehkäisevänä hoitona, ja pyrkimyksenä on myös integroida se ainakin joiltakin osin näyttöön perustuviin hoitoihin (22, 23).

Mitä ajurveda on?

Ajurveda on osa Veedistä perinnettä. Veedojen arvellaan yleensä olevan peräisin muinaisen Intian alueelta, jopa 12.000 vuoden takaa Indusjokilaakson sivilisaatiosta ja Veedisestä kulttuurista (19). Joidenkin tutkijoiden mukaan Veeda voi olla vielä huomattavasti nykyisiä arvioita vanhempaa perua (3B). Veeda on joka tapauksessa vanhin säilynyt ja elävä Indoeurooppalainen perinne, jonka tutkimuksen pohjalla on neljä kirjoitettua esitystä:

  • Rigveda, Yajurveda, Samaveda ja Atharvaveda

Veedat sisältävät mm. luomakuntaa ja elämää kuvailevaa hyvin hienostunutta metafysiikkaa. Ennen ylöskirjoittamista Veedat säilytettiin ihmisten mielissä ja siirrettiin runonlaulantana opettajilta oppilaille tuhansien vuosien ajan. Intiassa elää edelleen ihmisiä, jotka osaavat muinaisia muistitekniikoita, joiden avulla he muistavat täydellisesti vaikkapa vanhimman Veedan Rigvedan 1,028 hymniä, eli 10,600 säettä (3B).

Ajurveda on Atharva Vedan upa-veda, eli siitä polveutuva ja sitä täydentävä osa. Joidenkin arvioiden mukaan Ajurvedinen tieto on tehty ruonomittaan n. 5000 v. sitten ja siirtynyt suullisena perimätietona jälkipolville, kunnes se on kirjoitettu ylös n. 2500 v. sitten (19). Ajurvedan kolme tärkeintä teosta ovat

  • Charaka Samhita, Sushruta Samhita ja Vagbhata Samhita.

Yleensä Länsimaissa ajurveda käsitetään harhaanjohtavasti pelkkänä ruokavalio-oppina tai luonnonlääketietona, mikä on tietenkin ymmärrettävä yksinkertaistus, mutta antaa aiheesta vääristyneen ja suppean kuvan. Ajurveda on kokonainen maailmankuva, kokonaisvaltainen elämän ja elämisen tieto, joka osana vielä laajempaa Veedistä tietoa pyrkii selittämään olemassaolomme merkityksen, ihmisen- ja elämän tarkoituksen. Ajurveda on käytännössä traditio, eli esoteerinen viisausperinne, joka voidaan kansantajuisesti kääntää vaikkapa elämäntaito-opiksi.

Darshana, näkökulma tai elämänfilosofia

Objektiivisella tasolla ajurveda on maailman pisimpään ja katkeamattomasti tuhansia vuosia harjoitettu tieteenomainen filosofia, lääketieto ja elämäntapa, jota kehitetään, harjoitetaan ja sovelletaan edelleen mm. Intialaisissa yliopistoissa, sekä moderneissa sairaaloissa, ja jonka tietyistä osa-alueista tehdään myös nykyään tieteellisiä tutkimuksia.

Subjektiivisella tasolla ajurvedassa on kyse tiettyjen periaatteiden omaksumisesta, ’näkemisestä’ tai näkökulmasta (Darshana), jonka syvällisyys, laajuus ja käytännöllisyys vaihtelevat johtuen yksilön henkilökohtaisesta tietoisuudesta ja elämänkokemuksesta. Ajurvedan periaatteisiin kuuluvat ennen kaikkea viiden elementin, kolmen ominaisuuden ja kahdenkymmenen ominaislaadun periaatteet. Näitä sovelletaan mm. ruokavalio-opissa sekä yrttilääkinnässä, hieronnoissa ja muissa ulkoisissa terapiamuodoissa. Osa näistä perusteorioista tullaan avaamaan myöhemmin adaptogeenit- sivustolla.

Ayus, elämä

Ayus on mielen, kehon, aistien ja sielun liitto. Elämä on energiaa ja vitaliteettiä ja se on ikuista.
- Charaka Sutra Sthana 1:42 (19)



Ajurvedan tarkoitus on lievittää kipua ja kärsimystä, sekä auttaa ihmisen persoonaa eheytymään, auttaa häntä sopeutumaan maailmaan hänen omalle paikalleen, sekä löytämään hänen oma todellinen potentiaalinsa, hänen oma itsensä. Ajurvedan mukaan pranan eli elämänvoiman ylläpitäminen, edellyttää kehon, aistien, mielen ja sielun liittoa. Onnellinen, tasapainoinen ja merkityksellinen elämä koostuu tietystä tasapainosta neljän Purusharthan osa-alueilla, jotka käsittävät ihmiselämän perus elementit.

Puruṣartha (पुरुषार्थ) muodostuu kahdesta Sanskritin kielen sanasta Purusha (पुरुष) ja Artha (अर्थ). Purusha tarkoittaa “ihmistä”, “sielua”, “universaalia prinsiippiä ja universumin sielua”. Artha tarkoittaa “merkitystä” tai “intohimon kohdetta”, sekä “tarkoitusta”. Purusartha voidaan kääntää “ihmisen tarkoitukseksi”.

Neljä Purusharthaa ovat

  1. Artha: materiaalinen ja henkinen pääoma, pontentiaali

  2. Kama: tunteiden ja intohimojen tasapaino

  3. Dharma: yksilöllisen elämäntarkoituksen todeksi eläminen

  4. Moksha: henkinen vapaus

city.jpg

 

Toivotan sinut tervetulleeksi ajurvedan maailmaan!

Lue myös artikkeli pranasta


Lähteet:

Tärkeimpänä lähdetietona artikkelissa on käytetty
Suomen Ayurveda Instituutin opintomateriaaleja.

  1. P. Govindaraj, S. Nizamuddin, A. Sharath, Genome-wide analysis correlates Ayurveda Prakriti, Scientific Reports volume 5, Article number: 15786 (2015)

  2. Vasant, D, Lad. Textbook of Ayurveda - Fundamental Principles, Volume 1, The Ayurvedic Press, 2002, First Edition

  3. Maailmanpuupodcast, Matti Rautaniemi ja Miska Käppi

    • A) Jakso 14: Onko prana energiaa?

    • B) Jakso 31: Veda – tiedon lähteillä

  4. Rasmussen LB, Mikkelsen K, Haugen M, Pripp AH, Førre ØT. Treatment of fibromyalgia at the Maharishi Ayurveda Health Centre in Norway. A six-month follow-up study. Clin Exp Rheumatol. 2009 Sep- Oct;27(5 Suppl 56):S46-50.

  5. Ayurvedic interventions for diabetes mellitus: a systematic review. Evid Rep Technol Assess 2001;41.

  6. Szapary PO, et al. Guggulipid for the treatment of hypercholesterolemia. A randomized controlled trial. JAMA 2003;290(6):765-772.

  7. Singh BB, Vinjamury SP, Der-Martirosian C, Kubik E, et al. Ayurvedic and collateral herbal treatments for hyperlipidemia: a systematic review of randomized controlled trials and quasi-experimental designs. Altern Ther Health Med. 2007 Jul-Aug;13(4):22-8.

  8. Kessler CS, Eisenmann C, Oberzaucher F, et al. Ayurvedic versus conventional dietary and lifestyle counseling for mothers with burnout-syndrome: A randomized controlled pilot study including a qualitative evaluation. Complement Ther Med. 2017 Oct;34:57-65.

  9. Prakash VB, Prakash S, Sharma R, Pal SK. Sustainable effect of Ayurvedic formulations in the treatment of nutritional anemia in adolescent students. J Altern Complement Med. 2010 Feb;16(2):205-11.

  10. Chawla YK, et al. Treatment of dyspepsia with Amalaki (Eblica officinalis Linn.) - an Ayurvedic drug.Indian J Med Res 1982;76(suppl):95-8.

  11. Antarkar DS, et al. A double-blind clinical trial of Arogya-wardhani - an Ayurvedic drug - in acute viral hepatitis. Indian J Med Res 1980;72:588-93.

  12. Paranjpe P, Kulkarni PH. Comparative efficacy of four Ayurvedic formulations in the treatment of acne vulgaris: a double-blind randomized placebo-controlled evaluation. J Ethnopharmacol1995;49:127-32.

  13. Lalla JK, Nandedkar SY, Paranjape MH, Talreja NB. Clinical trials of ayurvedic formulations in the treatment of acne vulgaris. J Ethnopharmacol. 2001 Nov;78(1):99-102.

  14. Paranjpe P, Patki P, Patwardhan B. Ayurvedic treatment of obesity: a randomized double-blind, placebo-controlled clinical trial. J Ethnopharmacol 1990;29:1-11.

  15. Chopra A. Ayurvedic medicine and arthritis. Rheum Dis Clin N Amer 2000;26:133-43.

  16. Chopra A, et al. Randomized double blind trial of an ayurvedic plant derived formulation for treatment of rheumatoid arthritis. J Rheumatol 2000;27:1365-71.

  17. Amalraj A, Varma K, Jacob J, et al. A Novel Highly Bioavailable Curcumin Formulation Improves Symptoms and Diagnostic Indicators in Rheumatoid Arthritis Patients: A Randomized, Double-Blind, Placebo-Controlled, Two-Dose, Three-Arm, and Parallel-Group Study. J Med Food. 2017 Oct;20(10):1022-1030.

  18. Sharma AK, Basu I, Singh S. Efficacy and Safety of Ashwagandha Root Extract in Subclinical Hypothyroid Patients: A Double-Blind, Randomized Placebo-Controlled Trial. J Altern Complement Med. 2018 Mar;24(3):243-248.

  19. Ossi Viljakainen, Suomen Ayurveda Instituutti - Opetusmateriaali

  20. Chaudhary A, Singh N. Contribution of world health organization in the global acceptance of Ayurveda. J Ayurveda Integr Med. 2011;2(4):179-86.

  21. http://ayush.gov.in/

  22. Brinkhaus B, Falkenberg T, Haramati A, et al. World Congress Integrative Medicine & Health 2017: Part one: Berlin, Germany. 3-5 May 2017. BMC Complement Altern Med. 2017;17(Suppl 1):322. Published 2017 Jun 30.

  23. Patwardhan B. Bridging Ayurveda with evidence-based scientific approaches in medicine. EPMA J. 2014;5(1):19. Published 2014 Nov 1.

  24. Raija Tahvonen MTT Agrifood Research, Luomutuotteissa (viljat, kasvikset ja niistä valmistetut tuotteet) enemmän antioksidantteja, vähemmän kadmiumia ja harvemmin torjunta-ainejäämiä

Yksilön itsehoidon tueksi tarkoitetetut ohjeet eivät korvaa lääkärin tai terveydenhoidon ammattilaisen antamia ohjeistuksia, eikä olemassaolevaa lääkitystä pidä jättää pois. Luonnon vaikuttavien aineiden käyttö on jokaiselle kuluttajalle omaehtoista ja jokainen on vastuussa käytännön järjen käytöstä itsehoidossaan.