adaptogeenit.com

Sampoa etsimässä

Elontieto on viisausperinteitä tutkiva terveys ja hyvinvointisivusto.

Käsittelen etenkin ayurvedistä terveysfilosofiaa, mutta suomen kielellä, suomalaisille. Kaikki sanskritin kielen sanat on pyritty korvaamaan suomalaisilla synonyymeillä tai vastaavuuksilla. Elontieto on synkretistinen näkökulma, jossa pyritään tutkimaan etenkin suomalaista ja intialaista, mutta myös tiibetiläistä ja taolaista viisausperinettä, sekä modernia tieteellistä maailmankuvaa. Omassa ajattelussani hyödynnän myös Jungilaisia näkemyksiä mytologiasta ja symboleista osana individuaatioprosessia ja piilotajunnan tutkimusta.

Tutkin myös suomalaista 1700- 1900 luvun terveysoppia, kansanparannusta ja shamanismia. Oletuksenani on että kaikissa edellämainituissa suuntauksissa on joukossa ainakin jonkin verran todellista viisautta, jonka voi ahkeralla työllä siivilöidä esiin vertailevan tutkimuksen avulla. Viitekehyksena on kuitenkin ayurvedan perusteoriat, kuten viisi elementtiä ja kolme ominaislaatua, sekä ayurvedan henkispsykofyysinen terveysfilosofia. Intiassa perinne on sailynyt katkeamattomana ja elävänä tuhansia vuosia, ja olen itse saanut oppia mm. intialaisilta ayurveda lääkäreiltä, Suomen ayurveda instituutissa.

Ikävä tosiasia on se, että Suomessa oma elävä viisausperinteemme on katkennut ja jäljellä on vain Kansanrunouden arkistot sekä suomalainen mytologia ja sen tutkimus. Koen että elontieto on osa suomalaisen viisausperinteen “renesanssia”, joka nostaa päätään kaikkialla Suomessa.

- Fytonomi, ayurvedakonsultti ja suomalaisen viisausperinteen elvyttäjä, Sami Nuora

Lue lisää:

- Elontieto -

Väki

Viisi elementtiä & kolme ominaislaatua

Sanaselityksiä

  • väki = esim yrtin tai ruoan maku (rasa), kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet (guna), lämpövaikutus (virya), kudostason vaikutus (vipaka) ja voima. Lisäksi yrtin, ruoan tai muun asian psykologinen vaikutus (sattva rajas tamas).

  • karma = esim yrtin kokonaisvaikutus, joka johtuu sen ominaisuuksista. Karma on väki toiminnassa. Karma ja väki ovat läheisesti kytköksissä.

  • ominaisuus = kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet, 20 vastakohtaa

  • ominaislaatu = tietoisuudenlaadut: selkeys, liike ja hitaus (sattva rajas tamas)

Vastakohtaisuuksien ilmentyminen

Suomalaisessa perinteessä eri aineiden, esineiden ja ilmiöiden ominaislaatuisuudesta, voimasta ja vaikutuksista puhuttaessa on käytetty termiä väki. Esimerkiksi luonnon elementeillä, tuulella, tulella, vedellä ja kivellä on ollut oma väkensä. Näin ollen vaikkapa tulen kuuma, kuiva ja nouseva luonne johtuu yksinomaa tulen väestä ja palovammat tulen vihoista. Toisin sanoen tuli polttaa. Ayurvedassa voidaan puolestaan ilmaista vaikkapa niin, että tulen karma on että se lämmittää ja kuivattaa.

Suomalaisessa perinteessä väellä tarkoitetaan kuitenkin muutakin kuin pelkästään aineen kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. Usein väellä on myös psyykkisiä vaikutuksia. Monilla esineillä, ihmisillä, sanoilla, teoilla, eläimillä, paikoilla, luonnonilmiöillä tai symboleilla on erityistä väkeä, jota moderni lääketiede pitäisi placebo tai nocebo vaikutuksena. Suomalaisessa kansanperinteessä väkeen on liittynyt myös paljon taikuutta, tietämättömyyttä ja väärinymmärryksiä. Ayurvedassa aineiden ominaisuuksien oppi, tai kuten sen itse suomennan; väen oppi, on pitkän tradition tuloksena toimivaksi hiottua tiedettä, jossa keskitytään asioiden kemiallisiin, fysikaalisiin ja psykologisiin vaikutuksiin ja ominaisuuksiin.

Ayurvedassa aineiden ominaisuuksien oppi on se tieto, joka kuvailee mm. ruokien ja yrttien ominaisuudet ja niiden kokonaisuuden eli väen, sekä paljastaa sen miten eri aineet ja luonnon elementit vaikuttavat kehossa ja mielessä. Eri aineille ominainen väki voidaan selvittää aistien ja johdonmukaisen tutkimustyön avulla, kuten tunnustelemalla, katselemalla, maistelemalla, haistelemalla ja kuuntelemalla. Kaikki aineet maailmassa koostuvat viidestä elementistä, jotka puolestaan koostuvat 20 eri ominaisuudesta, eli kymmenestä vastakohtaparista. Kaikki eri aineet sisältävät viisi elementtiä erilaisissa keskinäisissä mittasuhteissa. Perusperiaate joka kuvailee aineiden vuorovaikutussuhteita on vastakohtaisuuksien periaate. Vastakohtaisuuksien periaate on on yksi kaikkein perustavanlaatuisimmista metafyysisistä malleista, joka on vielä paljon laajempi käsite kuin aineiden ominaisuuksien oppi. Koko universumi koostuu kahden vastakohdan (maskuliininen ja aineeton / feminiininen ja aineellinen) välisestä jännitteestä. Lopulta maailmankaikkeudessa vastakohtaisuudet ilmentyvät lukemattomilla eri tavoilla ja olemassaolo on vain femiinisen ja maskuliinisen liitto, jota kaikki olemassaoleva pohjimmiltaan ilmentää loputtoman monin eri tavoin. Dharma, eli tie ja tieto tarkoittavat tasapainotilaa ja elämisen taitoa, maailmassa ilmenevien äärimmäisyyksien keskellä.

Oppi aineiden ominaisuuksista (dravya guna sastra)

Aineellisen maailman tasolla esim. kylmyys lievittyy lämmittämällä ja kuivuus lievittyy kastelemalla. Samankaltainen puolestaan lisää samankaltaisia ominaisuuksia, lämmittäminen lisää lämpöä. Sairaudet nähdään luonnonelementtien vihoina, eli epätasapainotiloina kehossa (kiinalainen, tiibetiläinen, kreikkalainen ja intialainen lääketiede, ja suomalainen terveysoppi 1700- luvulla). Krooniset sairaudet saavat yleensä alkunsa suolistosta, josta elementit niiden haitallisessa muodossaan (kuona) imeytyvät verenkiertoon. Sairauksia aiheuttavan kuonan eteneminen tapahtuu kuusivaiheisen prosessin mukaisesti. Tämä prosessi voi kestää vuosikymmeniä.

Esimerkkejä:

  • Osteoporoosi on tilaelementin liiallisuutta luustossa.

  • Keskittymiskyvyn puute on tuulielementin liiallisuutta mielessä.

  • Närästys on tulielementin epätasapainotila ruoansulatuksessa.

  • Ylipaino ja II tyypin diabetes on vesi ja maaelementtien liiallisuutta kehossa.

Oppi aineiden ominaisuuksista perustuu intialaisten tietäjien maalaisjärkeen ja kokemusperäiseen todellisuuden tarkkailuun, ja sen toimivuutta on testattu tuhansien vuosien ajan. Ayurvedisen ravitsemustiedon ja ruokavalio-opin, sekä kuuden maun opin perusta on aineiden ja elementtien ominaisuuksien opissa, eli väen tieteessä.

20 aineen ominaisuutta ovat

raskas - kevyt

hidas - terävä

kylmä - kuuma

rasvainen - kuiva

tahmea - karhea

sakea - nestemäinen

pehmeä - kova

staattinen - liikkuva

hienoinen - suurikokoinen

samea - selkeä

Viisi elementtiä ja niiden väki

  • tilan väki: kylmä, kuiva, kevyt, hienoinen, staattinen, karhea ja kirkas

  • tuulen väki: kylmä, kuiva, kevyt, hienoinen, liikkuva, terävä, karhea ja kirkas

  • tulen väki: kuuma, kuiva, kevyt, hienoinen, staattinen, terävä, karhea ja kirkas

  • veden väki: kylmä, nestemäinen, raskas, hienoinen, staattinen, pehmeä, tahmea ja kirkas

  • maan väki: kylmä, kuiva, raskas, karkea, kiinteä, staattinen, tylppä, kova, karhea ja samea

Luonnossa, kuten elävässä ihmisessä elementit muuttuvat biologisiksi voimiksi (mm. doshiksi), joita myös voidaan kutsua väeksi. Luonnossa ja eliöissä niiden ominaisuudet sulautuvat toisiinsa. Maa- elementin sameus sekoittuu veden nestemäisyyteen, ja voi alkaa muuttua limaksi ja tahmeudeksi, mistä muodostuu helposti sairauksia aiheuttavia kuona-aineita. Tila ja tuuli sulautuvat yhteen ja muodostavat biologisen tuulen, joka vastaa mm. elimistön kaasuista ja sähköimpulsseista. Tuli ja vesi muodostavat biologisen tulen ja vesi ja maa muodostavat nesteet ja limat. Näin ollen esimerkiksi biologinen tuuli ja tuli alentavat nesteitä ja limoja, ja nesteet ja limat alentavat tuulta ja tulta.

Tulielementti vastaa elimistössä ruoansulatuksesta ja entsyymitoiminnasta ja ayurvedassa sitä kutsutaan agniksi.

Ominaisuuksien vaikutukset mieleen: kolme ominaislaatua lyhyesti

20 ominaisuuden lisäksi on oppi kolmesta ominaislaadusta, jotka kuvailevat ensisijaisesti tietoisuuden- ja mielentilaa, mutta myös ympäristön ominaisuuksia.

  • Selkeys: kirkkaus, keveys ja staattisuus lisäävät omalta osaltaan selkeyttä mielessä (sattva). Selkeys liittyy meditaatioon, oivallukseen, intuitioon, sisäiseen rauhaan, ymmärrykseen, mielen selkeyteen, autuuteen, tyytyväisyyteen, viisauteen, myötätuntoon ja muihin korkeimpiin hyveisiin.

  • Liike: liiallinen liike, kylmyys, kuumuus, kuivuus, keveys ja terävyys lisäävät omalta osaltaan mielen liikettä (rajas). Liike liittyy positiivisessa mielessä ajatteluun, toimintaan, mielen aktiivisuuteen, tarmoon, ongelmien ratkaisuun, aloitteen tekemiseen, muutoksen aikaansaamiseen, intohimoon, kiihkeyteen, mielihyvään, aistinautintoihin ja yleisesti tehtävien suorittamiseen. Negatiivisessa mielessä liike liittyy egoismiin, älyn ja aistien väärinkäyttöön, kiihtyneisyyteen, hermostuneisuuteen, keskittymiskyvyn häiriintymiseen, liialliseen kilpailuviettiin, ylikriittisyyteen, liialliseen kiihkeyteen, riippuvuuksien syntymiseen ja akuutteihin sairauksiin.

  • Taantuneisuus: liiallinen staattisuus, raskaus, tahmeus ja sameus lisäävät omalta osaltaan mielen taantuneisuutta (tamas). Positiivisessa mielessä taantuneisuus liittyy nukkumiseen, yltäkylläisyyteen ja hetkelliseen mielihyvään sekä aistinautintojen täyttymykseen. Negatiivisessa mielessä taantuneisuus liittyy harhaisuuteen, tietämättömyyteen, itsepetokseen ja valehteluun, itsensä kadottamiseen, ahneuteen, vallan väärinkäyttöön, manipulointiin, väkivaltaan, riippuvuuksiin, kroonisiin sairauksiin, mielenterveysongelmiin, vääristyneisiin moraalisiin arvoihin ja masennukseen, alakuloon, negatiivisuuteen, pessimismiin, uhriutumiseen, haitalliseen narsismiin.

Tyypillinen noitarumpu kuvaa kolmitasioisen maailman. Kuva: Sodankylä verkkolehti

Tyypillinen noitarumpu kuvaa kolmitasioisen maailman. Kuva: Sodankylä verkkolehti

Ylinen Keskinen ja Alinen

Kolme ominaislaatua kuvataan joskus myyttisellä kielellä mm. jumalten maailmaksi, ihmisten maailmaksi ja demonien (2) maailmaksi. Kantauralilaisessa ja suomalaisessa maailmankuvassa puhutaan mm. Ylisestä, Keskisestä ja Alisesta (3) ja Buddhalaisuudessakin puhutaan jumalten, ihmisten ja demonien maailmasta. Ayurvedisesti tarkasteltuna näissä on kyse tietoisuudentilasta tai mielen ominaislaadusta (kolme gunaa), joka määrittää sielun olemisen laadun, yksilöllisen “värähtelyn” ja näin ollen sen miten hän maailman näkee ja kokee, minkä parissa hän elämässään toimii ja mihin hänen huomiokykynsä suuntautuu. Ominaislaadut liittyvät myös ympäristöön niin että esimerkiksi

  • selkeyttä lisäävät puhdas luonto, luomu ruoka, nautinnollinen hiljaisuus ja klassisen musiikin kuuleminen.

  • Liikettä lisää vilkas kaupunkiympäristö, kahvin juominen, stimuloivat harrastukset ja kiihdyttävän musiikin kuuleminen.

  • Taantuneisuutta lisää saastunut ja sotkuinen ympäristö, negatiivinen seura ja prosessoidun ruoan syöminen sekä huumeet.

Kaikki aistittavissa oleva vaikuttaa ihmisiin tämän periaatteen kautta, sillä koko maailma koostuu kolmesta ominaislaadusta (2).

Carl Jungin (syvyyspsykologi) mukaan ihmiset projisoivat aina osan psyykestään ympäröivään maailmaan, jopa elottomiin esineisiin. Näin ollen vaikuttaa siltä, että kaikella on “salainen sielu”, tai “salaperäinen elävyys”. Sitä psyyken osaa mikä projisoituu ulkoiseen maailmaan kutsutaan Jungilaisittain varjoksi tai piilotajunnaksi. Se ilmaisee sisältönsä mysteerinomaisesti alkaen siitä missä rationaalinen mieli saavuttaa rajansa. Jung totesi myös, että psyyke ja aine ovat itseasiassa saman ilmiön kaksi eri puolta; sisäpuoli ja ulkopuoli. (5) Myös suomalaisessa shamanistisessa perinteessä on tunnettu varjosielun käsite, joka voisi monella tapaa selittää kokemuksia tuonpuoleisesta, sekä animistisesta maailmankuvasta. Myös ayurvedisen maailmankuvan mukaan kaiken taustalla on sielu, mutta ayurvedan mukaan kyseessä on yksi maailmansielu (Brahman), joka ilmaisee itsensä lukemattomin eri tavoin.

Piilotajunta ja tietoinen mieli voidaan siis rinnastaa tuonpuoleiseen ja tämänpuoleiseen. Ylinen, Keskinen ja Alinen eli selkeyden, liikkeen ja hitauden ominaislaaudut ovat nähtävillä sekä tässä näkyvässä arkitodellisuudessa, että “tuonpuoleisessa”. Tämän ei kuitenkaan tarvitse sulkea pois sitä, etteikö maailmassa voisi olla lisää erilaisia ulottuvuuksia, joihin esimerkiksi shamaaneilla ja noidilla on pääsy. Kenties tulevaisuudessa tiedemiehillä voisi olla kyky matkustaa multiversumin erilaisiin tasoihin.


Lähteet:

  1. Vasant, D, Lad. Textbook of Ayurveda - Fundamental Principles, Volume 1, The Ayurvedic Press, 2002, First Edition

  2. Bhagavadgita, suom. Mari Jyväsjärvi Stuart, Viisas Elämä Oy

  3. Risto Pulkkinen, Suomalainen kansanusko - Samaaneista saunatonttuihin, Gaudeamus Oy, 2014, 2. Painos, s 36 - 41

  4. http://sodankylanverkkolehti.fi/wp-content/uploads/2012/08/schefferus-kemin-lapin-noitarumpu1.png

  5. Carl G. Jung, Symbolit - Piilotajunnan kieli, Otava, Helsinki, 2. painos

  6. Tieteen kuvalehti - Universumimme on vain yksi monista

Yksilön itsehoidon tueksi tarkoitetetut ohjeet eivät korvaa lääkärin tai terveydenhoidon ammattilaisen antamia ohjeistuksia, eikä olemassaolevaa lääkitystä pidä jättää pois. Luonnon vaikuttavien aineiden käyttö on jokaiselle kuluttajalle omaehtoista ja jokainen on vastuussa käytännön järjen käytöstä itsehoidossaan.